SPONSORED BY

tiistaina, elokuuta 31, 2010

Rillit huurussa



Näin se syksy saapui ja minä kurkottelin aamulla jo hattuhyllyn uumenista pipoa osuvaksi käteeni kaikkien lippisten ja koiran uimaliivien seasta. Ei vielä löytynyt, mutta tällä viikolla taitaa olla edessä kesä- ja talvitamineiden vallanvaihto eteisaulamme kaapeissa. Aamulenkillä piti muistaa hengittää nenän kautta, jotta lasit eivät huurustuisi- sinne meni se lämmin kesä!

Treenit ovat sujuneet hyvin, työt ja päivät harjoituksineen pitäneet minut kiireisenä ja välillä vain ihmettelen kaikkea johonkin "kadonnutta" aikaa. Tai ei se kadonnut ole, elettyhän se on ja varastoitu muistoina mieleen :-).
Olen treenannut kesästä alkaen treeniohjelmalla joka vaihtuu joka viikko, kolmen viikon kierrolla. Viikkoon on mahtunut 4-5 punttitreeniä ja kuutisen aamuaerobista. Ensi viikosta alkaen aerobisten määrä lisääntyy punttitreenin perään tehtävillä intervallirypistyksillä ja samalla otamme taas hiilihydraatit menyyseen mukaan. Viisi viikkoa on jäljellä puristaa melekoinen määrä painoa vielä alas, eli töitä saan tehdä vielä paaaljon, jotta voittokunto saavutetaan.

Kiitos Jerryn, treeniohjelman mukana minulle on avautunut kasa uusia treeniliikkeitä, joita en ole ennen oikein tehnyt tai tiennyt olevankaan. Lihastuntuma treeneissä (joka johtaa mukavaan treenin jälkeiseen lihaskipuun) on parantunut myös pienillä treenitekniikan muutoksilla. Nämä kuvat ovat jo kuukauden takaa, ojentajatreeneistä Foreverillä. Yksi uusi lempiliikkeeni ojentajille- pientä vaihtelua liikkeeseen tuo liikkeen suorittaminen vinopenkillä pää alaspäin.




keskiviikkona, elokuuta 18, 2010

Huippu malli vielä hakusessa


Tänään oli Wrangen toimesta järjestetty pienet kuvaukset GB-Gymillä. Oli hauskaa tehdä välillä jotain vähän erilaista ja samallahan tuli vedettyä pienimuotoinen jumppakin siinä kuvien oton lomassa. Kerrankin saattoi treenata kauniiksi laitettuna ihanissa treenivaatteissa. Perrfect!


AD:na toiminut Maija Elovaara, Sammy Hämäläinen the photographer ja kuvauksien assari Tuomas Tammilehto säätävät valaistusta kohdilleen.


Ready to go!


Sammy jaksoi häärätä iltapäivän kameran takana. Ja minä jaksoin nostella puntteja
JA hymyillä.


Pääsin fanikuvaan mm. Sali-ohjelmasta tutun vapaaottelija Anton Kuivasen kanssa. (Vai olisko se toisinpäin?;-)) No, joka tapauksessa- ei mikään paha päätös päivälle!



Puolitoista viikkoa ketoosia on nyt takana ja voin helposti jo laatia listan ketoosidieetin hyvistä ja huonoista puolista. Miinukset: välillä tuntuu että hieman on yksitoikkoinen tämä ruokavalio (hyi tonnikalalle) ja vatsan/suoliston hiljaiselo kuitujen puuttuessa. Hyviä puolia on toki enemmän, joitakin plussia mainitakseni; vatsa ei turvota, nälättömyys dieetillä ja tasainen verensokeri koko päivän, ei väsymyskohtauksia (joista ei yli pääsisi pienillä torkuilla), ja toisaalta kaikessa tylsyydessään yksinkertainen ja helppo ruokalista. En ole kärsinyt päänsärystä tai mistään muustakaan ketoosin alkuvaiheisiin liitetyistä oireista, eli kaikki on kyllä mennyt bueno! Lauantaina, kahden keto-viikon jälkeen latailen maltillisesti hiilareita, sitten homma taas jatkuu entisellään, eli lautaseltani löytyy kanan rintafileitä, joskus paistijauhelihaa, salaattia,erilaisia öljyjä, hieman siemeniä ja pähkinöitä, kurkkua, munakasta, sekä QNT:n Zero Carbia ja Muscle Volymizeriä. That's all I need!

P.S. Huippumalli haussa on TV:n lemppari reality-sarjani. Kyllähän siitäkin tänään parit vitsit väännettiin :-).

sunnuntai, elokuuta 08, 2010

Luovuutta ja lihaksia


Ihan ensi alkuun kauniit kiitokset kaikille kommenteista! Jostain teknisestä syystä johtuen en ole päässyt kommentoimaan takaisin, mutta kaikki olen lukenut, ja ne ovat olleet mieltäni lämmittäneet :-). On hienoa, jos olen toiminut jollekin motivaattorina tai onnistunut jopa inspiroimaan jotakuta treenaamaan lujempaa. Jatkakaa samaan malliin! Uskokaa itseenne ja jaksakaa vaan puurtaa ja treenata säännöllisesti ja kovaa. Kova työ palkitaan aina ja toisin kuin joskus ennen, kun lihaksia treenaavaa nainen lähinnä herätti kummastusta ja outoja kommentteja, kääntää nyt hyvin treenattu kroppa taatusti päät ;-). Monet ovat teille varmasti jopa kateellisia- kateellisia siitä ajasta jonka satsaatte itseenne sohvalla makaamisen sijasta ja siitä omistautuneisuudesta ja jämptiydestä, joka kulkee luontevasti mukananne osana elämäänne. Keep on rockin'! Ja sama pätee miehiinkin. Alkaa nimittäin olla jo melko harvinainen näky, tuollainen atleettinen kroppa, oli se sitten miehen tai naisen..

Tänään oli salilla vuorossa kevyempi treenisessio, rasitusvuorossa vain ojentajat, jonka lisäksi mobilisaatiota ja venyttelyä koko kropalle. Eilen selkätreenejäni oli nimittäin vauhdittamassa, kukas muukaan kuin Suomen kovin IFBB pro Jerry Ossi (kera sen kauniimman osapuolen Marika Lähteen), joten ekstra lihaskipua olikin odotettavissa tälle päivälle. Toissaviikolla kävin Lahden Body Clubilla jumppaamassa oikein helle-ennätyksen kunniaksi jalkoja valmentajani ohjaamana. Enkä oikeasti kyennyt kävelemään tämän jälkeen viiteen päivään! Toivotaan, että kasvaisivat edes hitusen verran (ja niistä oikeista paikoista, kiitos!). Valmentajani paikallaolo ja personal treininki on ehdottomasti lisännyt työmotivaatiotani ja auttanut minua puskemaan eteenpäin. Tuollaisen rankan kevään jälkeen olisi niin paljon helpompaa tuudittautua tietynlaiseen laiskiaisen mukavuusasteelle- vähän jalkojen ja käsien heiluttelua salilla, mitäs tässä, onhan mulla lihaksia, juurihan kävin niitä lavalla näyttämässä. Mutta ei kannata. Silloin huijaat vain itseäsi, eikö niin? Ja turha ajatella että joillakin kilpailijoilla olisi etua vanhoista sijoituksistaan- edellinen kisameriittisi painaa saman verran kuin kilo guanoa arvostelevien tuomareiden vaakakupissa kun uutta kilpailua käydään. Tämä ajatus motivoi minua myös treenaamaan kovempaa. Kiitos kaikkien nälkäisten ja lahjakkaiden uusien kilpailijoiden, minä jaksan tsempata eteenpäin.

Juuri kun lihassärky ja pakottava kalvokireys jaloissani alkoi hellittää, oli aika suunnata nenät kohti Firenzeä. Starttasimme Kimmon kanssa lomaviikkomme pienellä kaupunkilomalla Italiassa, ja valintamme onnistui täydellisesti- niin hotellimme kuin kaupunkikin olivat nappivalintoja. Ostosfriikin unelmakohde, mielenkiintoinen historiaa ja taidetta tulviva kaupunki ihanine ruokapaikkoineen ja kahviloineen. Dieettiläisenä minun onnistui luovuutta hieman harrastaen syömään niinkuin pitikin (söin sushia, salaatteja, puuroa, mukana oli omat proteiinijauheet, kaupasta rasvatonta luonnonjugurttia ja hedelmiä). Kävelyä tuli harrastettua neljän päivän aikana 6-8 tuntia joka päivä, joten kilon verran sain mukavasti tiputettua painoani kaikesta luovuudesta huolimatta.


Amsterdamin kentällä menomatkalla mietitytti jo hieman täyteen ahdettu pienen pieni matkalaukkuni. Tuohon onnistuin kuitenkin menestyksellisesti sovittaa vielä Firenzen ostokseni: kahdet farkut, kahdet shortsit, topin ja sandaalit. Eikä tehnyt edes tiukkaa!


Pieni pysähdystuokio Arno-joen varrella sijaitsevassa kahvilassa. Ilma oli tukahduttavan helteinen ja tuuleton, mutta totuttuihin suomalaisolosuhteisiin hyvinkin kotoinen, +35 astetta.


Firenzen eteläinen puoli ja yksi sen lukuisista joen ylittävistä silloista.


Ennen reissua kävin Wrangella hakemassa hieman täydennystä lisäravinnevajaukseeni. Otin testattavaksi QNT:n "mustan sarjan" treenilatarin Muscle Volymizerin (maku vanilja), ja onkin tuntunut toimivalta tuotteelta. Makukin on aivan loistavan kermaisan vaniljainen kun normaalisti on tottunut melko irvistyksiä ja puistatuskohtauksia aikaansaaviin latauslitkuihin :-). Tuosta QNT:n Zero Carbista on tullut laadukkuutensa ja maunkin takia minun suosikkini proteiinivalmisteissa. Näillä kahdella mennään tällä hetkellä, sillä viikonloppuna siirryin dieetissäni ketoosivaiheelle, joten mm. kreatiini jäi täten pois. Lupaan loppuviikoksi uusia kuntokuvia, niin nähdään miten ensimmäinen ketoosiviikko on purrut :-).
Ciao!