Äntligen!

Talvi tuli ja humahti ohitse (vihdoinkin) kuin jäinen pyllähdys jalkakäytävällä, nyt se kiusa alkaa olla pikkuhiljaa takana ja nautittavampi elämä voi taas jatkua. En siis pidä talvesta, kuten saatoit jo arvata- talvi on aina ollut minulle pimeydessään ja kylmyydessään koettelemus. Olen erittäin paljon ulkoilmaihminen mutta vaadin siihen rinnalle lämpimän ja valoisan ilmaston.
Joskus tulevaisuudessa minut ja Kimmon löytää löntystelemässä etelänasukkeina flipflopeissa jossain päin maailmaa, se on varma!



MM-kisojen jälkeen pidin taukoa kovasta salitreenistä, ensimmäistä kertaa neljään vuoteen! Kaksi kuukautta vierähti paneutuen työhön ja matkustellen, kevyitä punttitreenejä ollen vain 2-3 viikossa. Joo, tiedän, tiedän, nyt te jankutatte siitä kisojen ja dieetin jälkeisestä optimi lihaskehityksestä, mutta teki ihan hyvää psyykeellekin ajatella ja kehitellä välillä jotain muutakin kuin omaa fysiikkaansa. (Mitä onko sitä muutakin? :-) ) Tammikuun alussa alkoi taas kova puristus ja säännöllinen treeni. Paljon on muuttunut treeneissä, kumpikin, sali ja treeniohjelma vaihtuivat ja kaikki treeneihin liittyvä tuntuu taas oikein mielekkäältä ja hauskalta. Vaikuttaa myös siltä että uusi treeniohjelma kaikessa yksinkertaisuudessaan todella toimii, kiitos siitäkin inspiroivasta systeemistä kuuluu Harrille.

Minulla on paljon intoa jatkaa kilpailemista ja olenkin mielessäni hieman suunnitellut seuraavaa kilpailukauttani. Olisin niiin mielelläni kilpaillut tänäkin vuonna, mutta vieläkin suurempi halu minulla on saada jotain kehitystä aikaiseksi, parantaa fysiikkaani ja koko pakettia taas pykälän pari kovemmaksi. Keväällä 2010 kilpailen seuraavan kerran, ja jos kaikki tuntuu menevän hyvin, jatkan syksyn kisoissa ehdottomasti. Kuva on otettu tammikuun lopussa, jolloin lähtökunto kahden kuukauden lööbailun jäljiltä oli jokseenkin tuo, pieni ja pehmeä :).

Niin, ja vihdoinkin sain aloitettua blogini kirjoittamisen. Pitkään oli pähkäilty, mutta viihtykää nyt seurassani jatkossakin!