Olen nyt kesän aikana alkanut jälleen löytämään paremmin aikaa valokuvaukselle ja tunnun innostuvan siitä aina taas enemmän ja enemmän. Koiriakin on hauska kuvata, hauskinta ehkä kun huomaa onnistuneensa vangitsemaan kuvaan hetken, jollloin koiran onkin hieman inhimillinen olemukseltaan, ilmeeltään epäkoiramainen tms.
Illalla aurinko paistoi vielä lämpimämmin kun kävin Sipoossa kyläilemässä Carita Riiheläisen kotona. Upea leidi oli upeassa kunnossa! Yritin mansikkakreemikakku-lautasen takaa näyttää mahdollisimman myötätuntoiselta keskustellessamme C:n dieettiruuista. Ja se syöminenhän on usein kisadieetillä, kuten tiedämme, aika olematonta offi-kauden ruokamääriin verrattuna. Tsemppiä Carita!
Hieman kuvasatoa aamun retkeltä.