Suunnanmuutos

Ihana viikko on takanapäin. Pieni hymynkare kasvoillani olen seurannut omaani ja muitten elämänmenoa, vaalinut positiivisia tuntemuksiani tämän viikon ja nauttinut hyvästä olosta, vielä pitäen teiltä salassa tämän pikku uutisen. Päätin nimittäin jättää nämä kisat väliin, säästää energiat ja voimavarat keväälle ja satsata taas täysillä seuraaviin EM-kisoihin. Minussa elää niin kova kilpailija, etten tämä taival takanani voi nousta lavalle, sillä tiedän etten ole 110%:in kunnossa.

Koko menneen viikon olen syönyt enemmän kuin vapaasti, ja kehoa vallinneesta näännytyksestä kertonee se, etten ole kadottanut vieläkään vatsapalojani- itseasiasssa kuntoni näyttää jopa paremmalta kuin viikko sitten. Hieman turvonneita silmiä ja satunnaista kuunaamailua lukuunottamatta :-). Vasta tänään tuli ensimmäistä kertaa tunne että tekisi hyvää käydä välillä salillakin, vaikkapa hapottamassa jalkoja. Ja mukavaahan tuo oli :-).

P.S.sst..

Nyt jos joku SM-kisoihin tähtäävä kilpailijatar tuntee tarpeelliseksi ulkopuolisen avun, lähinnä asentojen harjoittelussa ja stailauksen suunnittelussa, olen enemmän kuin valmis auttamaan, ja täysin ilmaiseksi ;-). Ottakaa rohkeasti yhteyttä allekirjoittaneeseen!

Hyvä päätös hyvälle viikolle

..oli perjantain kruunaava Mayor'silla vedetty selkätreeni. Tyhjääkin tyhjemmät lihakset hakivat pumppia, edes pientä rutistusta, mutta päädyin melkein vain kuvittelemaan supistukset mielessäni. Niin tyhjä ja paineeton oli kondis tänään. Ja ihan syystäkin- nyt nimittäin haetaan kuntoa esiin vähäsuolaisella ja runsasvetisellä ruokasheemalla ja ensi maanantaina katsotaan valmentajan kanssa miltä kunto näyttää.

Pienentynyt ainakin olen, mutta kuten aina, näytän taas mielestäni vain laihalta läskiltä :-). Tämä laji jos mikä vaatii kilpailijalta päätä. Päätä jaksaa painaa vaikka matka ja tavoite tuntuu miltei epätodelliselta ja mahdottomalta, päätä olla ajattelematta liikoja ja keskittymään ainoastaan tehtävään työhön. Ongelmansa kullakin- olen saanut kuulla kilpailijan päivittelyä kun kiristyy niin helposti, että pelkää kiristyvänsä jo liikaa, toiset (minä mukaan lukien) joutuu tsemppaamaan jokaisen pudotetun gramman eteen. Mutta yksi asia on varma- oli se huippu kunto saavutettu sitten kadehdittavan helposti tai kärsitty raskaimman tien kautta, it's all worth it! Tajuat sen sitten kyllä, kun vain jaksat vakaasti uskoa itseesi ja nähdä itsesi seisomassa päämäärässäsi. Eli upeana lavalla :-).

Mayor'silla tänään iltapäivällä.

Olen kiitollinen monelle taholle. Vaikka SM-projektia on jäljellä vielä muutamia viikkoja ja työni toki jatkuu, haluan silti tässä välissä muistaa teitä kaikkia. Haluan kiittää taas teitä lukijoita, tuttuja ja tuntemattomia tuesta ja tsempeistä joita olen teiltä saanut. Ja suuri kiitos vaate- ja lisäravinnesponsorilleni Wrangelle- lämminhenkisellä ja upean tukevalla asenteella olette tsempanneet minua enemmän kuin arvaattekaan! Minulla on myös maailman parhaat valmentajat ja tukijoukot, kiitos Jerry Ossille ja rakkaalle Kimmolleni, Jarmo Mäkelälle ja Vilma Koivumaalle, hierojalleni Antille ja kaikille ystävilleni, joita olen saanut tämän lajin myötä. Teidän tukenne ja olemassaolonne siivittävät minua eteenpäin.

Piristysruiske

Kiristetään tahtia. Uutta treenisysteemiä pukkaa valmentajalta siihen malliin, että faksi piippaa punaisella ja sauhuaa. Tämä tietää uudenlaista treenijakoa, kovempaa tahtia ja aikaisia aamuja salilla, mutta mitäs sitä ei kuntonsa eteen tekisikään? Niin, unohtakaa siis sauna-beltit ja muut vibraattorit, lihaksia täytyy siis oikeastikin kasvattaa salilla ja laardi polttaa urheilemalla hikoillen.

Viikonloppuna käydyt SM- ja MM-karsinnat Oulussa toimivat loistavana innoittajana minulle ja sain mukavasti inspiraatiota ja ekstra puhtia näille edessä oleville viimeisille viikoille ihan netistä seuraamallakin. Hienoja noviisikilpailijoita löytyi body fitnessissä, ja hyvä joukkue tuli karsittua MM-koneeseen. Toivon koko joukkueelle mitä parhainta tulosta Meksikossa, ja tietenkin ekstra tsemppiä reissulle, joka ei varmastikaan tule olemaan kevyimmästä päästä johtuen pitkistä matkustusajoista ja lämpimistä olosuhteista.

Mitä mahtavinta viikkoa teille kaikille,

treenatkaa lujaa!

-Erika:-)

Pulmasissit

Kuva: vodvafikn.net

Elämme jännittäviä aikoja.. Mielenkiinnolla, suurella jännityksellä ja ripauksella kauhua odotan loppuviikon vaakalukemia. Kuntoni on edennyt, mutta tuskaisan hitaasti ja viime viikonloppuna jäljellä oli vielä viitisen kiloa lavakuntoon. Teen kovasti töitä kuntoni eteen (ja niin tekee myös valmentajani), mutta nähtäväksi jää kumpi voittaa- kova haluni kilpailla ja motivaationi treenata vai kehoni väsymys, jota minun on vaikea hyväksyä muiden väsyneisyyden tunteiden puuttuessa. En luovuta vielä, sillä kilon tiputus viikossa on ollut aivan mahdollinen yhtälö minulle. Nyt taistellaan loppuun asti!

Aina tulee uusia kilpailuja, sehän on selvä. Ja niin kauan kun on hinkua lavalle, löytyy myös motivaatio treenata ja dieetata kisoihin. Täytyy vain olla se oikea aika. Toimiva keho, iloinen mieli ja sitten kaikki on helppoa. Noh, "helppoa".

Keskenkuntoisena en lavalle nouse, joten jos takarajan tultua peilistä näkyy vielä vaiheessa oleva kisakunto, en tule itkemään asialle, vaan laadin uudet kisasuunnitelmat ja siirrän vain tähtäimeni seuraaviin koitoksiin. Ja hyvillä mielin, sillä kaikki nyt tehty työ on vain kotiin päin :-).