Voihan myyrä!

Urheilijan päiväkirja voi toisinaan olla puuduttavaa luettavaa.

Tällainen on aamupuuroni (tuo tuossa keskellä on raejuustoa ja sokeritonta (tietenkin) mehukeittoa). Tänään oli jo kolmas kerta kun sheikkerini nuppi aukesi ja palkkarini levisi treenikassiini. Nyt alkoi dieetti, aamulenkit ja kohta hiipii nälkä.

Livenä tämä kaikki saattaa olla ulkopuoliselle vielä puuduttavampaa :-). Maanantaina kroppaa hieman kolottaa, tiistaina jomottaa, keskiviikkona kiristää ja torstaina hieman jopa kirraa. Eli urheilijan arkipäivää ja sitä turvallista arkea.

Kehoa kuunnellaan aina edes jonkin verran, siis enemmän mitä urheilematon tekisi, siispä mietitään voisiko jo tänään käydä salilla toistamiseen olkapääosaston kimppuun, entäpä jalat? Palautuminen (eli lihaskasvu) on suuressa roolissa ja juuri tämänkin takia tuo autuas ja ihana treeniperäinen lihassärky sanelee minulla paljonkin kunkin lihasryhmän treenivuoroa.

Menneellä viikolla sain tuta lihassäryistä jo heti erään selkätreenin päätytyttyä, jota seurasi kuumeen nopea nousu. Sain monen viikon treenikivut kuin yhdellä iskulla ja pariin päivään en pystynyt kunnolla liikkumaan, edes sisällä kotona. Onneksi kärsimys päättyi kolme päivää kestäneeseen päänsärkyyn. Mistä lie risukasasta, tallinvintiltä tai puutarhalaatikoista tarttunut myyräkuume-kierolainen.

Pari treeniä olen nyt tervehdyttyäni käynyt tekemässä, tuon ah-niin tärkeän olkapää( kera ojentajat) treenin sekä erittäin kevyttä jalkajumppaa Lahdessa Body Clubilla. Lähinnä seurasin kun Jerry treenautti Kimmoa, ja olin erittäin tyytyväinen etten minä ollut tällä kertaa piiskattavana. Viimeistään ensi vuoden alusta jatkuvat Jerryn ja minunkin yhteiset treenit. Tähtäimessä ovat silloin Kulttuuritalon kevään kilpailut ja EM-kilpailut. Kohta onkin aika laittaa hieman ajatuksia ja suunnitelmia paperille, eli laatia the sotasuunnitelma keväälle 2011 :-).